Tänä vuonna me suomalaiset kulutimme oman osuutemme maapallon luonnonvaroista reilussa kolmessa kuukaudessa. Kaikki kulutus 6.4.2025 eteenpäin on ekovelkaa ympäristölle. Suomen sijoitus ei ole imarteleva, sillä olemme listalla sijalla 25, lähes kuukauden Ruotsia edellä. Miksi-kysymystä tärkeämpi kysymys on kuitenkin miten. Miten saamme muutoksen aikaan ja miten saamme yhteiskuntamme siihen sitoutumaan?

Global Footprint Network esitteli Earth Overshoot Day -konseptin ensimmäisen kerran vuonna 2006, ja siitä lähtien ylikulutuspäivä on siirtynyt aikaisemmaksi ja aikaisemmaksi. Maailmanlaajuisesti Earth Overshoot Day vietettiin viime vuonna elokuun 1. päivänä, mikä tarkoittaa, että vuonna 2024 kulutimme seitsemässä kuukaudessa enemmän luonnonvaroja kuin maa pystyi tuottamaan koko vuoden aikana. Valitettavan moni maa on kuluttanut laskennalliset luonnonvaransa jo huomattavasti tuota päivää aikaisemmin. Vuonna 2025 ainoastaan Uruguayn kulutustahti kestää joulukuulle saakka.

Vielä 2000-luvun alussa maailman ylikulutuspäivä osui elo-syyskuulle. Yli 80 % maapallon väestöstä asuu maassa, jossa kulutetaan enemmän kuin luonnonvarat sallivat. Esimerkkinä Suomessa materiaalien kulutus
on suurinta koko EU:ssa, jopa kolminkertaista EU:n keskiarvoon nähden. Vastaavasti kierrätettyjen materiaalien käyttö on Suomessa EU:n alhaisinta.

Jokainen meistä voi testata oman kulutuksensa kestävyyden Sitran elämäntapatestillä. Testi kertoo, kuinka paljon on yhden vuoden hiilijalanjälkesi. Pariisin sopimuksen mukaan CO2e-kulutuksen (hiilidioksidiekvivalenttikulutuksen) maailmanlaajuisen henkeä kohden lasketun keskiarvon pitäisi laskea yhteen tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii kaikilta mailta ja yksilöiltä suuria ponnisteluja. Keskimäärin suomalainen tuottaa 7,7 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Kiertotalous ei ole mikään uusi keksintö, vaan se oli normaali ajattelu- ja toimintatapa vuosikymmeniä sitten, jolloin rahaa uuteen ei ollut. Nyt, vaikka taloudellinen tilanteemme on eri, tuo ajattelutapa pitäisi saada takaisin jokaiseen ihmiseen. Me voimme vaikuttaa kulutustottumuksiimme seuraavilla tavoilla:

Hyödynnä korjauspalveluita.

Vältä uuden ostamista ja hanki tarvitsemasi elektroniikka käytettynä.

Osta vain laadukasta ja kestävää.

Mikäli ostat uutta, tarkista missä ja miten se on valmistettu, ja onko laite korjattavissa ja varaosia saatavissa.

Ota laturi pois seinästä, kun et sitä käytä.

Kun et enää itse tarvitse laitetta toimita se uudelleenkäyttöön.

Ostamalla käytettyjä laitteita vähennämme uusien kysyntää ja siten myös uusien laitteiden tuotantoa. Maailmassa valmistetaan vuosittain jopa 300 miljoonaa kannettavaa tietokonetta, joten meillä riittää uudelleenkäytettävää. Myös yritykset voivat liittyä käytetyn trendin kasvattamiseen hankkimalla osan laitteista kunnostettuna. Jatkuvasti kiristyvä vastuullisuusraportointi ajaa organisaatioita valitsemaan kestävämmin. IT:n osuus hallinnollisen yrityksen CO2-päästöistä on noin 12 %, joten yritykset voivat pienentää Scope 3 -päästöjään huomattavasti hankkimalla IT-laitteet käytettyinä.

Käytetyn elektroniikan ostaminen on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska uusien elektroniikkatuotteiden valmistus vaatii suuria määriä energiaa ja resursseja. Jopa 80 % tietokoneen hiilidioksidipäästöistä syntyy valmistuksen aikana. Uuden tietokoneen valmistukseen tarvitaan 22 kg kemikaaleja, 1 500 litraa vettä ja siitä syntyy 1 200 kg jätettä. Ostamalla käytettyä elektroniikkaa uuden sijaan, vähennämme uusien tuotteiden kysyntää ja siten myös tarvetta uusien valmistukseen.

Niin yksilöillä kuin yrityksillä on velvollisuus ottaa vastuu kulutuksesta ja pyrkiä elämään kestävämmin. Otetaan seuraava askel kohti käytettyä IT:tä luonnollisena osana elämäämme, aivan kuten hyödynnämme käytettyjä autoja, vaatteita ja huonekaluja. Jokainen valinta vie meitä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Joko teidän organisaationne on mukana kiertotaloudessa? Ota yhteyttä, me autamme!